Näytetään tekstit, joissa on tunniste musta huumori. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste musta huumori. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. toukokuuta 2018

Rakkausromaani mustalla huumorilla


Rakkaus ei aina ole ihanaa, joskus se on suorastaan sietämättömän julmaa. Erityisen julmaa rakkaus on silloin, kun se on yksipuolista, mutta täysin sokeaa.

Tämä on Lena Anderssonin Omavaltaista menettelyä –romaanin herkullinen lähtökohta. Epätavallisen rakkausromaanin päähenkilö on kolmekymppinen Ester Nilson, joka rakastuu raivokkaasti taiteilija Hugo Raskiin. Ester on kaikin puolin järkevä, akateemisesti koulutettu nainen, joka jättää silmänräpäyksessä pitkäaikaisen kumppaninsa tavattuaan Hugon. Seuraa pitkä jakso odotusta, jonka lopuksi Hugo antautuukin, mutta vain osittain. Miehellä on myös muita naisia eikä suurempia tulevaisuudensuunnitelmia Esterin varalle. Kaikki tämä on alusta asti lukijalle selvää, mutta päähenkilölle ei ja siitä muodostuukin kirjan mahtavasti kantava jännite.

Lukija vaipuu Esterin mukana epätoivoon ja nousee euforiaan, samalla Esteriä kohtaan tuntee ärtymystä. Miksei Ester tajua totuutta? Ystäväkuorokin antaa hyviä neuvoja. Miksi Ester ei kuuntele heitä?

Lena Andersson havainnoi hienosti yksityiskohtia ja saa taitavasti välitettyä Esterin tunnetilat ja niiden äkilliset muutokset. Hän kuvaa uskottavasti sitä, miten rakastunut ihminen ei koskaan luovu toivosta, vaikka kaikki näyttäisi mahdottomalta.

Romaani on mustan huumorin kyllästämä, viihteellinen ja älykäs ihmissuhderomaani, joka katsoo rakkautta ja ihmissuhteita yllättävästä näkökulmasta. Romantiikan nälkäisille kirja ei sovi, mutta uskon, että moni voi löytää teoksesta tarttumapintaa.

Lena Andersson tuntuu sanovan, että ihminen ei koskaan opi ja on aina tunteidensa vietävissä. Siitä todistaa myös toinen Ester Nilssonista kirjoitettu romaani Vailla henkilökohtaista vastuuta. 

Teksti: Ella

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Rakkaus juoksee pakoon




Yunior ei pidä itseään pahana miehenä. Hän on vain heikko ja täynnä virheitä. Näitä virheitä naiset eivät halua antaa anteeksi. Yunior rakastuu, pettää, jää aina kiinni, yrittää hyvitellä ja tulee jätetyksi. Missä vika?

Viimeisin tyttöystävä, tai oikeastaan kihlattu, Magda pitää Yunioria tyypillisenä dominikaanilaismiehenä. Yuniorin muistellessa menneisyyttään ja naisiaan, hän kertoo samalla lapsuudestaan ja perheestään. Kumpikaan miehenmalli, isä tai veli ei opettanut Yunioria kunnioittamaan naisia ja parisuhdetta. Muutto Yhdysvaltoihinkaan ei muuttanut dominikaanilaismiestä. Estääkö siis verenperintö Yunioria pysymästä uskollisena?

Vai olisiko ongelma sittenkin se, että jää kiinni? Yunior säilyttää kaikki salaiset sähköpostinsa ja kirjoittaa seikkailuistaan päiväkirjaan. Alkaa tuntua siltä että Yunior haluaakin testata, löytyisikö naista joka hyväksyisi sivusuhteet. Käytöksensä muuttamista hän ei edes harkitse. Kunnes Magda jättää hänet.

”Yrität saada hänet jäämään kaikin mahdollisin konstein. Kirjoitat hänelle kirjeitä. Viet hänet autolla töihin. Siteeraat Nerudaa. Laadit sähköpostiviestin, jolla katkaiset välit kaikkiin lutkiisi. Torjut heiltä tulevat viestit. Vaihdat puhelinnumeroa. Lopetat juomisen. Lopetat tupakoinnin. Julistaudut seksiriippuvaiseksi. Syytät isääsi. Syytät äitiäsi. Syytät patriarkaalista yhteisöä. …”

Mikään ei auta. Vieraissakävijän on aika kantaa vastuu teoistaan. 

Dominikaanisessa tasavallassa syntynyt Junot Diaz asuu Yhdysvalloissa ja hän on voittanut romaanillaan Oscar Waon lyhyt ja merkillinen elämä Pulitzer -palkinnon.  

Heidi