maanantai 29. tammikuuta 2018

Sukusaaga 1900-luvun ympäristöstä


Barbara Taylor Bradford:  Cavendon Hall –sarja

Historialliset televisiosarjat sekä kirjat ovat nauttineet suurta suosiota jo useiden vuosien ajan. Eritoten Viikingit, Downtown Abbey, Game of Thrones sekä Tudors ovat nousseet esille, ja kaikille näille on yhteistä historiallisuuden lisäksi viittaukset Englantiin. Näissä sarjoissa riittää niin sotia, juonitteluita, yhteiskuntaluokkia kuin rakkauttakin.

Barbara Taylor Bradfordin Cavendon Hall -kirjasarjassa seikkaillaan samankaltaisten aiheiden sekä maisemien puitteissa. Sarjan keskiössä ovat kaksi sukua, Inghamit sekä Swannit. Inghamit ovat omistaneet vuosisatojen ajan Yorkshiressä Englannissa sijaitsevan sukutilan, ja Swannin suku on ollut heidän läheinen palvelijasukunsa lähes yhtä kauan. Sarja alkaa vuodesta 1913 ja matkaa ensimmäisen maailmansodan, Wall Streetin pörssiromahduksen sekä toisen maailmansodan kautta kohti 1900-luvun jälkimmäistä puoliskoa. Suurten haasteiden lisäksi perheillä on omia pienempiä huoliaan; salaisuuksia, skandaaleja ja suruja. Vastapainoa rankkoihin aikoihin tuovat rakkaus, yhteisöllisyyssekä toivo tulevaisuudesta.

Sarjasta on ilmestynyt jo kolme kirjaa: Uuden ajan portailla (2014), Muutoksen tuulia (2015), Sodan tuulet (2017). Neljännen osan suomennos julkaistaan myöhemmin. 

Barbara Taylor Bradford on kirjoittanut aiemminkin historiallisia sukusaagoja; Emma Hartesta ja hänen jälkeläisistään kertova kirjasarja alkaa myös 1900-luvun Englannista. Cavendon Hall -sarja antaa uusia näkökulmia 1900-luvun ensimmäisen puoliskon suuriin vaiheisiin. Vaikka maailma Inghamien ja Swannien ympärillä on murroksessa eikä mikään tule olemaan enää entisellään, he jaksavat puhaltaa yhteen hiileen ja astua kohti haasteita sekä parempaa huomista. 


Teksti: Ripsa

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Monitahoinen romaani ystävyydestä


Helen Garner: Vierashuone


Romaanin kansi on koruttoman kaunis. Kenen kengät siinä on, kenen vuode?
Helen valmistaa vierashuoneen ystävälleen, joka on vakavasti sairas. Hän sijaa vuoteen ja miettii peilin paikkaa huoneessa. Tahtooko syöpään sairastunut ystävä nähdä itseään ylipäätään peilistä?

Helenin ystävä Nicola on saapunut Helenin kotipaikkakunnalle etsiessään vastauksia syöpänsä voittamiseen vaihtoehtolääketieteen parista. Helen joutuu ystävänsä vierailun aikana monenlaisiin rooleihin, niin ystävän, suojelusenkelin kuin arvostelijankin. Onko Helenillä oikeus puuttua ystävänsä elämään? Entä kuolemaan?

Monitahoinen, viisas ja hyvin kirjoitettu romaani ystävyydestä. Tällaista saa lukea harvoin. 


Teksti: Ella

tiistai 2. tammikuuta 2018

Sitaattien salat...



Oletko aina tahtonut lukea suomalaisen kirjallisuuden klassikot vaikkapa kesälomalla tai ehkäpä viime joulun tienoilla Vänrikki Stoolin tarinat tai kenties ”Ei tehrä tästä ny numeroo” -kirjan? Vai onko näin, että olisi hyvä tietää edes hiukan ”Koivu ja tähti” tarinasta, sillä kohtahan on meno teatteriin katsomaan tarinaan perustuvaa näytelmää.  Mikäpä Tuntemattoman sotilaan Koskela oli oikein miehiään? Rokkako se oli, joka sanoi ”Kuule, vänskä. Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä? Täs siul on sellane.” Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori -näytelmät, mutta missä ja milloin ne näytettiin ensimmäisen kerran ja mistä tuli Loviisan esikuva? Ja onko Sasu Punanen tuttu, kenen tunnetun kirjailijan luoma henkilö hän on ja mikä oli hänen suurin nautintonsa?

Eipä hätää, suomalaisen kirjallisuuden klassikoiden kirjoittajat ja heidän luomat henkilöt ovat luettavissa Sitaattien salat -kirjan kansien välistä. Tuula Uusi-Hallila ja Anne Helttunen ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (2016) kustantamassa kirjassa äidinkielen ja kirjallisuuden asiantuntijoina koostaneet tämän kirjan. Useat klassikkokirjallisuutemme tunnettuja lausahduksia ja sanontoja siteerataan usein esimerkiksi juhlapuheissa. Ja ovatpa nuo sanonnat joskus poliitikkojen ja muiden julkkisten huulilla. Kuka tahansa voi helposti poimia ja tutustua ehkä jossain määrin kuluneisiinkin, kuin yhtä lailla uusiin lausahduksiin ja sanontoihin puhetta rakentaessaan tai halutessaan rikastaa omaa kieltään.

Aina ei ehdi tai viitsi käydä läpi kaikkia mahdollisia kirjoja, joista mahdollisesti kerrottaisiin vaikkapa kirjailija Juhani Ahon ”Siihen aikaan kun isä lampun osti” kertomuksen taustoja. Löytyypä kirjasta myös monia muita mielenkiintoisia kirjallisuuden henkilöitä niin kirjoittajina kuin kirjojen henkilöinä, joiden jäljille haluaisi päästä ja tahtoisi tutustua vähän tarkemmin. Tai pelastamaan lukemattomien kirjallisuuden klassikoiden ja vähän uudempienkin kirjojen joukosta sen helmen josta olen lukenut joskus kauan sitten.

Teksti: Liisa S.