Muistelmateoksessa Elämäni keksinnöt (My inventions: the autobiography, 1919) Nikola Tesla kertoo omin sanoin keksijänuransa kehityksestä ja suurimmista saavutuksista. Ylistetty keksijä laati tekstin vanhoilla päivillään, kun parhaat oivallukset oli jo patentoitu ja huomionosoitukset vastaanotettu. Lyhyestä kertomuksesta huomaa, ettei muuten nerokas insinööri kuulunut parhaisiin kynäniekkoihin: juttu etenee kronologisesti, mutta jotenkin muistojen sirpaleista koottuna. Kirja on hämmentävä kurkistus itsekeskeisen neron sisikuntaan ja itseymmärrykseen.
Työnsä
tarkoitusta ja arvoa Tesla selittää lukijoilleen pyrkimyksellä valjastaa
luonnonvoimia ihmisen palvelukseen. Siinä pyrkimyksessä hän tosiaankin
onnistui. Teslaa pidetään vaihtovirtatekniikan isänä. Sähkön teoreettisen
puolen oli skotlantilainen fyysikko James Clerk Maxwell hoitanut 1860-luvulla.
Nikola Tesla nimittää itseään keksijäksi ja muistelmateoksessaan hän rakentaa
yksityiskohtaisen selostuksen oman keksijänmielensä toiminnasta. Tämän päivän
lukijalle yksinäisen ajattelijan stereotyyppi tuntuu vieraalta, koska nykyään
ymmärretään kaikkien olevan kehittäjiä omalla tasollaan lähiympäristössään.
Luovan
työn tekijät (jokainenhan luo jotain päivittäin) tunnistavat varmaankin
tekstistä itsensä haalimassa ideanpoikasia ja vaikutteita samaan tapaan kuin
Nikola nuoruudessaan. Nikola luki paljon muutakin kuin tekniikkaa käsitteleviä
teoksia. Itse hän vihjaa ottaneensa vakaumuksensa elävistä olennoista
konemaisina ympäristön ja sisäisten yllykkeiden ajamina automaatteina filosofi
Descartesilta.
Yllättäen
suuri keksijä onnistuu tällä kömpelöllä teoksella riisumaan osan sädekehästään
pois. Hän venyttää teknisten edistysaskelten vaikutusten ihmeenomaisuuden ja
kauaskantoisuuden yli lukijan mielikuvituksen. Tiedämme, että kaiken kehityksen
takana on pitkä historia ja lukemattomien sukupolvien ponnistelu. Jos Tesla ei
olisi keksinyt esimerkiksi oikosulkumoottoria, joku muu olisi sen tehnyt ennen
pitkää. Tesla ei tunnusta istuvansa jättiläisen hartioilla, eikä edes pohdi
epäilyä siitä, että historiaa eivät ohjaisikaan nerokkaat suurmiehet ja
valtiaat.
Kirjan
Elämäni keksinnöt suomentajaa tulee kiittää tämän historian hämärästä kaivetun
intiimin pienen teoksen tuomisesta kotimaisen yleisön saataville.
Suomenkielisen laitoksen hohtoa himmentää alhainen toimitustyön taso.
Teksti:
Paavo V.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti