Kirjablogeissa
on muutaman vuoden ajan pyörinyt naistenviikon lukuhaaste. Naistenviikkoa
vietetään 18.-24.7., jolloin nimipäiviään viettävät muun muassa Maarit,
Margareeta ja Johanna. Otin lukuun heidän teoksiaan. Teemaksi valikoitui
spekulatiivinen fiktio ja dystopiat
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää
Kirkkaan selkeää kuvaa Suomea ja Eurooppaa, jossa valtaosa ihmisistä kantaa
niskassaan mikrosirua. Sirun lukemalla näkee ihmisen turvallisuusstatuksen,
joka määrittää, mihin töihin tämä soveltuu. Tietysti sirulla voi myös paikantaa
kansalaiset vaivattomasti. Metsissä liikkuu enää vain pieniä joukkoja siruttomia.
Melkein kaikki ovat jääneet kiinni.
Kun Tiksu P:n sukuyritys ottaa velkaa pienosakkaidensa nimiin, hänen
statuksena alennetaan keltaiseksi. Yhtäkkiä A- ja B-tason pätkätöitä ei saakaan
ja Tiksun täytyy turvautua muihin keinoihin. Hän suostuu television
muodonmuutosdokumenttiin, jossa hänet kirjaimellisesti kutistetaan, ja kuittaa
sillä velkansa. Uudessa 130-senttisessä kehossaan ja aurinkoenergialla
toimivassa mönkijässään Tiksu lähtee etsimään töitä.
Kohtaaminen kuumailmapalloyrittäjän kanssa koituu onnekkaaksi. Tiksu
otetaan lentäjäksi ja pian hänellä on oma solaaripallo ja lentolisenssi. Töitä
löytyy tanskalaisesta säätutkimusryhmästä, joka yrittää selvittää, kuinka
ilmastonmuutosta manipuloidaan. Kun tutkimus yhtäkkiä lopetetaan, Tiksu on
jälleen ilman toimeentuloa. Hän päätyy jäljittämään viimeisiä siruttomia.
Margaret Atwood: Herran tarhurit
Herran tarhurit on MaddAddam-trilogian toinen osa, mutta toimii varsin
hyvin myös itsenäisenä teoksena. Se kertoo Tobysta, nuoresta naisesta, joka
pakenee hyväksikäyttöä ympäristöaatteelle omistautuneen uskonlahkon pariin.
Lahkolaiset kutsuvat itseään Herran tarhureiksi ja valmistautuvat suureen
tulvaan, joka tulee pyyhkäisemään valtaosan ihmisistä maan pinnalta.
Maailmassa, jossa kaikki valta on korporaatioilla ja kulutushysteria vain
kiihtyy luonnonvarojen huvetessa, tarhureiden elämäntapa on poikkeuksellinen.
Kattopuutarhan suojissa Toby oppii kasvattamaan ruokaa ja lääkekasveja sekä
noudattamaan tarhureiden oppeja, mutta ei koskaan koe tulevansa uskoon. Suuren
tulvan saapuessa tappavan kulkutaudin muodossa Toby ei voi olla ajattelematta,
että tarhureilla oli osuutta taudin syntyyn.
Johanna Sinisalo: Auringon ydin
Auringon ydin sijoittuu vaihtoehtoisen historian Suomeen, jossa terveydestä
ja yhteiskuntarauhasta on tullut valtion tärkeimmät arvot. Terveyden
edistämiseksi kaikki riippuvuutta aiheuttavat aineet chiliä myöten on
kielletty. Yhteiskuntarauhan vuoksi yhden hyödykkeen rajaton saatavuus on
taattu: naisten. Jalostusohjelman
myötä naisista on kehitetty säyseitä, yksinkertaisia ja miellyttämishaluisia.
Heitä kutsutaan eloisiksi. Kouluttaminen aloitetaan jo päiväkoti-iässä ja
samalla erotetaan joukosta kelvottomat yksilöt eli morlokit. Heidät
steriloidaan ja pannaan pakkotyöhön.
Vanna on eloin näköinen morlokki ja chilidiileri. Jare on Vannan ystävä ja
rikoskumppani. Vannan eloi-sisko on kadonnut pian naimisiinmenon jälkeen, eikä
poliisia kiinnosta tutkia katoamista. Vanna yrittää Jaren avulla selvittää
siskon kohtaloa ja tutustuu samalla chilin vähemmän tunnetuihin
sivuvaikutuksiin. Tehtävää vaikeuttavat Vannan vakava masennus ja kansalaisia
jatkuvasti tarkkaileva Terveysvirasto.
Tarinaa seurataan sekä Vannan että Jaren näkökulmasta. Menneisiin
tapahtumiin kurkistetaan Vannan sisarelleen kirjoittamien kirjeiden muodossa.
Sinisalolle tyypilliseen tapaan tarinan lomassa on katkelmia tietokirjoista ja
oppimateriaaleista, jotka syventävät tarinan maailmaa. Auringon ydin palkittiin
tällä viikolla Prometheus-kirjallisuuspalkinnolla.
Teksti: Silja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti