Islantilaista kylmyyttä ja tunteenpaloa

Quentin Bates: Kylmät käänteet

Pieni islantilainen kylä värjöttelee muiden kylien tapaan taloudellisessa lamassa. Poliisillakin on pulaa resursseista.  Jos jotain tapahtuu, niin otetaan yhteyttä Gunnaan, kyttä-Gunnaan - oli mikä vuorokauden aika tahansa. ”Helppoa kaikille”, ”kyllä Gunna hoitaa”, kyläläiset ajattelevat. Valmius 24/7 ei aina ole mieleen yksinhuoltajaäidille, mutta minkäs teet.  Jostain elanto on saatava. Meri ei näytä tuovan paljon tienestiä Gunnan vanhemmalle pojallekaan. Siispä kerran poliisi, aina poliisi.

Miten kaukaiseen kylään joutuu pääkaupunkilainen ruumis?  Reykjavikista on kylän satamaan sata kilometriä. Gunnan vaistot eivät hiljene, vaan sitkeästi hän rämpii eteenpäin tökkien silmäätekevien elämää.

Kuka kätkeytyy Skandalbloggerin taakse? Miten hän voi tietää niin yksityiskohtaisia tietoja poliittisista henkilöistä? Kehen kalikka kalahtaa? Keskellä tutkimuksia jokainen tuntuu miettivän, kuka bloggaaja on ja olisiko parasta, ettei hän paljastuisikaan.

Kuka hän on ja mistä tänne saapui?

Yleensä islantilaisesta maailmasta ovat kirjoittaneet vain islantilaiset itse. Mutta nyt englantilainen Quentin Bates osoittaa hallitsevansa pohjoisen ulottuvuuden.

Kirja tuoksuu ja maistuu ihan selvästi islantilaisille asioille. Mutta onhan siihen aikaa mennyt, tutustumiseen.  Kirjailija on asunut vuosikymmenen Islannissa ja on naimisissa islantilaisen kanssa. Hän on sisäistänyt hyvin kulttuurin. Batesin kirjaa lukiessa tulivat mieleen Arnaldur Indriđason ja Árni Thórarinsson.

Jään odottamaan seuraavaa tarinaa ylikonstaapeli Gunnhildur Gisladottirista.

Tarja

Turkua ja Savoa 1700-luvulta

Jyrki Heino: Kellari ja Kello

Carl Wennehielm on kirjallisuutemme uusi dekkarisankari.  Hän saapuu 1700-luvun lopulta Jyrki Heinon kirjaan Kellari.

”Wennehielm askelsi ikivanhaa katedraalia ympäröivän muurin vierustaa kunnes kääntyi Suurelle kirkkokadulle. Hän oli keskipituinen ja tanakka mies, jonka tummissa hiuksissa oli aavistus harmaata. Pari vuotta aikaisemmin luutnantti oli lopullisesti luopunut peruukin käytöstä, ehkä osoittaakseen seuraavansa eurooppalaisen muodin muutoksia, ehkä jopa ilmaistakseen hitusen kapinallisuutta.”

Wennehielm yrittää viettää hiljaiseloa sotainvalidina Turussa, mutta lahjakkaana miehenä hänet vedetään mukaan murhatutkimukseen. Hän ratkoo Hirwisalon saarelta löydetyn vainajan arvoitusta kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.

Kellari on erinomainen historiallinen romaani, joka kuvaa Ruotsin vallan aikaista Turkua asukkaineen. Heihin kuuluu mm. opiskelijoita, Wennehielmin taloudenhoitaja mamselli Mannelin ja ystävä Akatemian kirjastonhoitaja. Juoni ulottuu valtakunnan politiikkaan asti.

Kustaa Aadolf kosiomatkalla Pietarissa

Heinon toisessa dekkarissa Kello Carl Wennehielm selvittää Kustaa III:n sodassa kadonneen majurin tapausta. Hän matkustaa Appengrenin kanssa Hämeeseen ja Savoon ja rientää sieltä vielä Pietariin. Ruotsin tuleva hallitsija Kustaa Aadolf on Pietarissa kosiomatkalla. Kirjan loppu antaa toivoa sarjan jatkumisesta. Wennehielm saattaa seuraavassa dekkarissa tutustua lähemmin erääseen naiseen.

Jyrki Heino varttui Porissa ja opiskeli lääkäriksi Turussa. Hän työskentelee Turun yliopistossa biokemian professorina. Kellari-dekkari on hänen esikoiskirjansa.

Terhi