Kuopion kaupunginteatterin uusi näyttämö sai nimensä
Haakreenin Maijalta. Juuri remontoidun teatterin pieni näyttämö on ”Maria”
Maija Haggrénin eli Maria Jotunin mukaan. Suuri ”Minna”-näyttämö muistaa Minna
Canthia.
Maria Jotunin synnyinvuonna 1880 Minna Canth muutti Jyväskylästä takaisin
Kuopioon. He asuivat lähekkäin Etelävuorikadulla, nykyisellä Minna Canthin
kadulla. Pikku-Maria lähetettiin usein Minnan kauppaan. Mummonsa tavoin Maria
ihaili lapsena Canthia.
Minnan esimerkistä Maria, läkkisepän ja torpantyttären lapsi, ryhtyi
ammattikirjailijaksi.
Näin arvelee
Jotunin pojanpoika Kari Tarkiainen elämäkerrassa
Maria Jotuni: Vain ymmärrys ja hymy.
Kun on tunteet
Kotona ja junassa kaikui savo
Toinenkin savolaiskirjailija vaikutti Maria Jotuniin. Hän opetteli Juhani Ahon
teksteistä maiseman ja luonnon kuvausta romaaniinsa
Arkielämää. Se kertoo
yhdestä päivästä savolaisella maaseudulla. Aho taas otti oppia Jotunin
tiiviistä silmänräpäystaiteesta, ja Arkielämästä tuli esikuva Joel Lehtosen kirjoittamalle
Putkinotkolle.
Maria ja Joel olivat käyneet Kuopion suomalaista yhteiskoulua.
Savo-Karjalaisessa osakunnassa Helsingissä Joel rakastui Mariaan eikä tämä
jäänyt aivan kylmäksi.
Avioliiton Jotuni kuitenkin solmi Juvalla syntyneen kirjallisuudentutkija Viljo
Tarkiaisen kanssa, joka tuki vaimonsa kirjailijanuraa. Pariskunta puhui kotona
Helsingissä savoa. Savoa Maria Jotuni kuunteli Juhani Ahon lailla myös junassa.
Miksi talo huojuu?
Jotunin komediat ovat säilyneet niin tuoreina, että
Miehen kylkiluu kuuluu
Kuopion esitetyimpiin näytelmiin. Ilkka Kuusisto sävelsi sen oopperaksi.
Kultainen vasikka meni Raumalla viime vuonna ja aikanaan kirjasodan sytyttänyt
Tohvelisankarin rouva nähdään tänä syksynä Lappeenrannan kaupunginteatterissa.
Marian romaaneista luetaan nykyään eniten
Huojuvaa taloa, jonka voi lainata
Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastosta myös sähköisenä kirjana eli
e-kirjana. Huojuva talo kertoo vaikeasta avioliitosta. Sitä on tulkittu hyvän
ja pahan vertauskuvaksi.
Maria Jotunin tuotantoa löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta käännöksinäkin,
esimerkiksi
Finnish short stories,
Antologija finskogo jumora ja Jotunin
Prostaja žizn.
Humoristi ristiretkeläisenä
Jotunia pidetään maamme ensimmäisenä humoristisena naiskirjailijana. Hän kuvasi
ihmisiä, etenkin naisia ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Erityisesti kiitellään
Marian luomia keskusteluja.
Lisää Jotunista ja hänen teoksistaan voi lukea Kuopion kaupunginkirjaston
nettisivuilta
Tuhannet tunteet: Sydän kompassina. Ne on kirjoittanut
Seija Hänninen.
”Kirjailija on – miksikä ei – ristiretkeläinen, joka sydän kompassinaan etsii
pyhää maata.” Maria Jotuni
Terhi