Malcolm Mackay – Lewis Winterin on kuoltava

Asunnossa ei ole mitään, mikä kertoisi, mitä hän tekee elannokseen. Siellä ei todellakaan ole asetta. Kukaan aseiden kanssa työskentelevä, jolla on vähänkään älliä päässään, ei säilytä asetta kotonaan. Todisteita ei ole. Ei pidä pitää muistoesineitä. Jotkut pitävät. He ovat tyhmiä. Vaarallisen tyhmiä. Ehkä jotenkin sairaita. He jäävät kiinni.

Lewis Winterin on kuoltava sysää liikkeelle Malcolm Mackayn Glasgow Noir –trilogian, ja vetäisee lukijansa suoraan alamaailman hämärille kujille ja mukaan rikollisjärjestöjen juoniin. Päähenkilönä on Calum MacLean, nuori palkkamurhaaja, joka työskentelee freelancerina ja nauttii vapaudesta tehdä töitä juuri itselleen sopivalla tahdilla. Kun paikallisen kasvavan rikollisjoukon luottotappaja joutuu sairauslomalle, pyydetään Calum hänen tilalleen – tehtävänään tappaa Lewis Winter, epäonninen pitkän linjan rikollinen. Mutta olisiko Calumin syytä tietää enemmän siitä, mihin hän on sotkeutumassa?

Mackayn tapa kirjoittaa on virkistävä. Hänen kuvailunsa on ytimekästä – paikoin ehkä jopa kliinistä ja karua, jotta jännite ja tunnelma pysyvät alamaailman vehkeilyille uskollisina. Juoni ei keskity pelkästään Calumiin, vaan valottaa useiden hahmojen näkökulmaa aina rikollispomoista poliiseihin. Tämä tarjoaa moniulotteisuutta ja sellaista syvyyttä, joka jäisi uupumaan, mikäli tarkastelussa olisi pelkästään palkkamurhaajan perspektiivi. Hahmojen ajatusmaailma on kuvattu realistisesti, ja vaikka kuvauksissa säilyykin tietty kylmyys, Mackay paljastaa juuri tarpeeksi saadakseen lukijan uppoutumaan yhä syvemmälle alamaailman hämäräpuuhiin ja reviirikiistoihin. Hahmot ja tunnelma säilyvät mielessä vielä pitkään sen jälkeen, kun kirjan kannet on suljettu.

Työskentelyä pimeässä. Haluaisiko hän jotain muuta? Hänen on myönnettävä, että hän rakastaa tätä työtä. Hän hymyilee itsekseen. Vapaus elää tällä lailla. Mahdollisuus tehdä mitä haluaa.

Teksti: Anna-Reetta