”Kun näin höyrylaiva Toivon
saapuvan tänne, tunsin jotakin ihmeellistä. Ajattelin, miten Suomesta nyt in persona saapuu Kalevipoeg, jonka
jälleen täytyi mennä Pihkovan kautta Peipsin partaalle aloittaakseen sieltä
vaelluksensa kaikkien virolaisten tykö. Kun menin laivaan ja sain kapteenin
kanssa puhua vain suomea, muuttui asia vielä paremmaksi, ja oli ihmeellistä
kuulla, miten rannalla seisovat, muualta peräisin olevat suomalaiset osoittelivat
suomalaisen Kuopion-höyrylaivan savolaisia. Yksinkertaisesti pukeutuneista
savolaisista huokui jonkinlainen erityinen arvokkuus ja varma käytös, mikä
suorastaan ilahdutti.”
Näin kirjoitti Anton Schiefner 3.6.1862. Hän seurasi, kuinka
kauan odotettu virolaisten kansalliseepoksen Kalevipoegin vironkielinen
kansanpainos saapui Pietariin. Kun jäät olivat lähteneet Kallavedestä,
kuopiolainen höyrykuunari s/s Toivo oli porhaltanut matkaan. Se oli ”ruuvihöyry”, Kallaveden ensimmäinen
potkurikäyttöinen laiva. Tästä voi lukea
Seppo Zetterbergin kirjasta Suomensillan kulkijoita. Yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla (2015).
Kuopio linnas, Soome maal
Kalevipoegin eli Kalevin
pojan kirjoitti virolaisen kansanrunouden pohjalta Friedrich Reinhold Kreutzwald.
Eepoksen ensimmäinen versio ilmestyi 1857-1861 vihkoina, joissa oli rinnakkain vironkielinen
ja saksankielinen teksti . Vironkielinen kansanpainos painettiin 1862 ”Kuopio
linnas, Soome maal”.
Miten Suomi ja Kuopio valikoitui painopaikaksi? Suomessa
sensuuri suhtautui kirjoihin suopeammin kuin Virossa. Kirjapainojen paperi sekä
kirjasimet olivat täällä laadukkaampia kuin Tallinnassa ja Tartossa. Arveltiin,
että kirjan painaminen Suomessa lisäisi sen menekkiä täällä. Pietarissa painatus olisi tullut liian
kalliiksi, samoin Helsingin parhaassa kirjapainossa, Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran painossa.
Edellä mainittu silminnäkijä Schiefner saksansi Kalevalan
1852 ja osallistui Kalevipoegin julkaisemiseen. Hänen tuttavansa, runonkerääjä
ja kielentutkija D. E. D. Europaeus ehdotti vironkielisen laitoksen
painopaikaksi Kuopiossa toimivaa P.Aschan ja Kumpp. –yhtiön kirjapainoa. Kirjapainon
omistajiin kuului Kuopion kymnaasin rehtori Petter (Pekka) Adolf Aschan, kulttuuri-
ja talouselämän vaikuttaja. Faktorina kirjapainossa työskenteli August
Ahlqvistin nuorempi veli Fredrik.
Soma, hienosti painettu kirja
H. R. Neus Tallinnasta kehui Kalevipoegin kansanpainosta:
”Hyvin suuri nautinto on jo yksin se, että saa ottaa käteensä ja katsella niin
somaa ja hienosti painettua kirjaa, että toista sen kaltaista Viron
kirjallisuudesta tuskin löytyy.”
Kalevipoeg on lainattavissa monenlaisina versioina Kuopion
kaupunginkirjastosta niin suomeksi kuin viroksi, lapsille sovitettuna
suomennoksena sekä selkokirjana.
Teksti: Terhi