maanantai 10. lokakuuta 2016

Kaari Utrio: Vendela


Kaari Utrio on Suomessa historiallisten romaanien kulttinimi. Utrion laajamittainen, vuosikymmenien kestoinen ura naishistoriaan paneutuneena kirjailijana, on tuottanut niin kymmeniä historiallisia viihderomaaneita kuin myös kattavia tietoteoksia aiheeseen liittyen. Utrion parhaimmistona itse koen keskiaikaan sijoittuvat romaanit, joihin myös jo vuonna 1989 ilmestynyt Vendelakin kuuluu. Ajankohtaisen kyseisestä niteestä tekee tällä hetkellä se, että teos on julkaistu toivottuna uusintapainoksena 2016.

Vendela Dalhus on ylhäiseen säätyyn ja korkea-arvoiseen sukuun syntynyt, mutta myötäjäisiä vaille jäänyt orpo. Vendela kasvaa sukulaistensa hoivissa keskiaikaisessa Turussa, jossa hänelle opetetaan parantajan taidot jo nuorella iällä. Päähenkilön tulevaisuus naisena on kuitenkin synkkä ja muiden määräämä. Vendelan odotetaan tyytyvän vaatimattomaan osaansa, mutta kun hän kohtaa Turun tuomiokirkossa ritari Hartman Garsen, esille nouseekin kahden eriarvoisena yhteiskunnan silmissä pidetyn ihmisen yhteinen rakkaustarina ja Vendelan oma tahto.

Aikana, jolloin naimisiinmeno oli taloudellinen ja lähes liiketoimellinen sijoitus myötäjäisten ja yhdistettävän omaisuuden osalta, ei rakkausavioliittoa katsottu sopivana tai edes järjellisesti ymmärrettävänä ratkaisuna. Keskiajalla itse käsityskin rakkaudesta poikkesi nykyiseen, avioon mentiin harvoin, jos koskaan, ylemmän säädyn keskuudessa vain ja ainoastaan pelkän rakkauden vuoksi. Avioliitoissa käytiin kaupankäyntiä sukujen omaisuuksien välillä. Myötäjäiset olivat tärkein ominaisuus, jonka nainen saattoi omata hyvien naimakauppojen osalta. Vendela, jolta keskiajalla kokonaan puuttuivat myötäjäiset, oli lähes mahdoton päästä säätynsä mukaiseen avioon.  Vendela-romaanin kantavaksi teemaksi nimeäisin naisen aseman keskiajalla, kokisin myös että kyseessä on myös eräänlainen selviytymistarina puettuna viihteellisin kehyksin.

Vaikeuksien ja dramaattisten juonenkäänteiden kautta tarina rakentuu mukaansatempaavaksi ja pitää lukijan otteessaan alusta loppuun. Dialogit henkilöiden välillä ovat hyvin soljuvia ja ympäristönkuvailu pikkutarkkaa. Uuvuttavalle tekstin lukeminen ei kuitenkaan tunnu perinpohjaisesta informaatiotulvasta huolimatta, sillä Utriolla on taito hyödyntää taustatietoja lukijaa kiinnostavalla tavalla. Koska keskiajan yhteiskunta ja käsitykset poikkeavat omastamme niin radikaalisti tarinan käsittämisen kannalta, koen että tietomäärä oli suhteutettu tarinankulun kannalta oleellisesti ja asiayhteydessään tarpeellisesti.

Kaari Utrion romaaneissa usein toistuvat teemat niin päähenkilöiden kuin myös juonellisen perusasetelman suhteen ovat selkeästi nähtävissä jo kirjan takakannesta. Perinteisin, lähes klassisin maneerein etenevä juonellinen konsepti toimii hyvin ja kirjan lukeminen käy vaivattoman kevyesti. Kliseiltä Vendelassa ei toki vältytä, eikä tarvitsekaan, sillä kokonaisuus on koottu lukijalle miellyttävästi perinteisen asetelman kautta lähestyttäväksi.
Pohdiskelun suhteen Vendelassa keskitytään lähinnä silloisen keskiajalla vallinneen naisenaseman alleviivaamisen ympärille Utriolle tyypilliseen tapaan. On mielenkiintoista lukea, kuinka holhouksenalainen nainen oli pelkän sukupuolensa puolesta aikalaistensa silmissä ensin sukunsa miehille sekä myöhemmin omalle aviomiehelleen. Vaikka Utrion Vendela onkin vahvasti viihteellinen romaani, on teoksen taustalla feministinen näkökulma, joka nousee kirjan esittämiskeinojen takaa selkeästi esille. Utrio onkin laajamittaisten tietoteostensa kokoamisen myötä pureutunut aiheeseen kunnioitettavan perinpohjaisesti ja Vendelassa tarjoillaan asiantuntevaa ikkunaa keskiajan ihmisen elämään ja ajatusmaailmaan.


Teksti: Anni Koskinen, kuva-artesaaniopiskelija



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti