perjantai 19. syyskuuta 2014

Amerikkalainen häpeä





Yhdysvaltojen historian mustia vuosikymmeniä leimasi rotusorto . Kirja kertoo 1930-luvun oikeusjärjestelmästä. Mustaihoista miestä syytetään valkoisen naisen raiskauksesta. Kun todisteena on sanaa sanaa vastaan, voidaan tulos arvata jo etukäteen. Näin oli siinäkin tapauksessa, että on selvää, että mies on syytön.. Harper Leen Pulitzer-palkittu teos tarkastelee amerikkalaista syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta. Teos perustuu jonkin verran Leen omiin lapsuudenkokemuksiin.

Atticus Finch on hyväsydäminen ja oikeudenmukainen asianajaja. Hän on jäänyt leskeksi  ja on 6-vuotiaan Jean Louisen (Scoutin) ja hänen 13-vuotiaan veljensä Jemin isä. Pikkukaupunkilaisyhteisö järkyttyy, kun Atticus ottaa puolustettavakseen mustan miehen. Koko perhe joutuu  kaupunkilaisten vihan ja pilkan kohteiksi. He eivät kuitenkaan taistele yksin, vaan saavat tukea muutamilta suoraselkäisiltä naapureilta.

Kuin surmaisi satakielen on havahduttava teos rotusorrosta sekä kasvamisesta ennakkoluuloisessa ja ahdasmielisessä ympäristössä. Kirja etenee kolme vuotta kestäväksi oikeusprosessiksi. Kirjaa voisi suositella käsiteltäväksi kouluissa, sillä se on teemoiltaan aina ajankohtainen: hyvä vastaan paha. Eikä rasismikaan ole hävinnyt maailmasta minnekään. Henkilöhahmot ovat tuolle ajalle epäsovinnaisia ja ovat uudistamassa pikkukaupungin vanhakantaisia asenteita — tasa-arvoa kannattava puhdasotsainen Atticus, poikatyttö Scout ja pelkoa herättävä erakko Boo Radley ja niin edelleen.

Kirja ilmestyi vuonna 1960 ja jäi valitettavasti Harper Leen ainoaksi. Siitä tehtiin elokuva vuonna 1962, jolloin etelävaltioiden kansalaisoikeusliike oli kiihkeimmillään. Gregory Peck sai Oscar-palkinnon parhaasta miespääosasta.

Päivikki

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Kuka on kuuluisa Haakreenin Maija Kuopiosta?



Kuopion kaupunginteatterin uusi näyttämö sai nimensä Haakreenin Maijalta. Juuri remontoidun teatterin pieni näyttämö on ”Maria” Maija Haggrénin eli Maria Jotunin mukaan. Suuri ”Minna”-näyttämö muistaa Minna Canthia.

Maria Jotunin synnyinvuonna 1880 Minna Canth muutti Jyväskylästä takaisin Kuopioon. He asuivat lähekkäin Etelävuorikadulla, nykyisellä Minna Canthin kadulla. Pikku-Maria lähetettiin usein Minnan kauppaan. Mummonsa tavoin Maria ihaili lapsena Canthia.

Minnan esimerkistä Maria, läkkisepän ja torpantyttären lapsi, ryhtyi ammattikirjailijaksi.  Näin arvelee Jotunin pojanpoika Kari Tarkiainen elämäkerrassa Maria Jotuni: Vain ymmärrys ja hymy.

Kun on tunteet



Nuortenkirjassa Maria ja taikalyhty: Romaani nuoresta Maria Jotunista Leena Laulajainen kuvaa Marian mummoa Maria Sofia Haggrénia. Hän vieraili Minna Canthin salongissa ja luki Canthin ja A. B. Mäkelän toimittamaa lehteä Wapaita Aatteita.

Erik Blomberg ikuisti Marian lapsuudenkodin pihapiireineen elokuvaansa Kun on tunteet, kertoo Helena Riekki Kuopion kaupungin rakennushistoriassa. ”Haakreenin paikka” tunnettiin yhtenä kaupungin monista markkinakortteereista.

Blombergin elokuva perustuu Marian novelleihin kokoelmista Rakkautta, Kun on tunteet, Tyttö ruusutarhassa ja Norsunluinen laulu. Filmissä novellien henkilöt juttelevat keskenään ja puhuvat itsekseen.

Kotona ja junassa kaikui savo



Toinenkin savolaiskirjailija vaikutti Maria Jotuniin. Hän opetteli Juhani Ahon teksteistä maiseman ja luonnon kuvausta romaaniinsa Arkielämää. Se kertoo yhdestä päivästä savolaisella maaseudulla. Aho taas otti oppia Jotunin tiiviistä silmänräpäystaiteesta, ja Arkielämästä tuli esikuva Joel Lehtosen kirjoittamalle Putkinotkolle.

Maria ja Joel olivat käyneet Kuopion suomalaista yhteiskoulua. Savo-Karjalaisessa osakunnassa Helsingissä Joel rakastui Mariaan eikä tämä jäänyt aivan kylmäksi. 

Avioliiton Jotuni kuitenkin solmi Juvalla syntyneen kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen kanssa, joka tuki vaimonsa kirjailijanuraa. Pariskunta puhui kotona Helsingissä savoa. Savoa Maria Jotuni kuunteli Juhani Ahon lailla myös junassa.

Miksi talo huojuu?



Jotunin komediat ovat säilyneet niin tuoreina, että Miehen kylkiluu kuuluu Kuopion esitetyimpiin näytelmiin. Ilkka Kuusisto sävelsi sen oopperaksi. Kultainen vasikka meni Raumalla viime vuonna ja aikanaan kirjasodan sytyttänyt Tohvelisankarin rouva nähdään tänä syksynä Lappeenrannan kaupunginteatterissa.

Marian romaaneista luetaan nykyään eniten Huojuvaa taloa, jonka voi lainata Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastosta myös sähköisenä kirjana eli e-kirjana. Huojuva talo kertoo vaikeasta avioliitosta. Sitä on tulkittu hyvän ja pahan vertauskuvaksi.

Maria Jotunin tuotantoa löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta käännöksinäkin, esimerkiksi Finnish short stories, Antologija finskogo jumora ja Jotunin Prostaja žizn.

Humoristi ristiretkeläisenä



Jotunia pidetään maamme ensimmäisenä humoristisena naiskirjailijana. Hän kuvasi ihmisiä, etenkin naisia ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Erityisesti kiitellään Marian luomia keskusteluja.

Lisää Jotunista ja hänen teoksistaan voi lukea Kuopion kaupunginkirjaston nettisivuilta Tuhannet tunteet: Sydän kompassina. Ne on kirjoittanut Seija Hänninen.

”Kirjailija on – miksikä ei – ristiretkeläinen, joka sydän kompassinaan etsii pyhää maata.” Maria Jotuni

Terhi

maanantai 25. elokuuta 2014

Rikas, rakas vai rikas rakas




Kuin filminauhaa englantilaista hedelmäkakkua nauttien.

Katherine Shaw on saanut elantonsa muiden naisten raskauksista. Muotilehden työntekijät saavat välillä Katen todella ärsyyntymään ainaisilla vauvahöpinöillään, mutta toisaalta juuri sen takia hänen ei ole tarvinnut olla työttömänä.  Äitiyslomasijaisuudet ovat jatkuneet tasaisena virtana.  Eläköön vauvat.

Valitettavasti korvaamattomuus ei olekaan taattua ja syntymäpäivälahja on karuin mahdollinen.  Lama iskee ja äitiyslomalaisten työt jaetaan muille työntekijöille. Vannoutunut sinkku huomaa olevansa tilanteessa, jossa työ- ja yksityiselämän asiat romahtavat yhtaikaa.  Ei sinkkuus ole ollut Katen päämäärä, eikä hän voinut arvata ettei entinen avopuoliso palauta Katelta lainaamaansa suurta rahasummaa. 

Kate asuu kolmen naisen taloudessa: mummo, äiti ja hän.   Äiti on peliriippuvainen. Kate tietää äidin veloista, mutta sitä hän ei ole tiennyt, että mummo antoi talonsa vakuudeksi tyttärensä veloista.  Niinpä mummon kuollessa ei ole mitään perittävää. Sen sijaan edessä on häätö. Katen eläketurvaksi säästämän osakesalkun arvokin hupenee silmissä. Siinä on sitä syntymäpäivän ihanuutta.

Miten Jane Austenin kirja Ylpeys ja Ennakkoluulo voi auttaa?


Katella sattuu olemaan yksi intohimo ylitse muiden: Jane Austen.  Ilmaan heitetty ajatus tehdä kolumni nykyajan naisista avioliittomarkkinoilla Jane Austenin tyyliin saa yllättäen tuulta alleen.  Ei Kate aluksi ajatellut itseään tekstin minähenkilöksi, mutta  niin hänelle kuitenkin käy.  Katen tehtävänä on selvitä voittajana avioliittomarkkinoilla nuorempien ja kauniimpien uhatessa koko ajan kilpailussa. Miten napata kyllin varakas mies alttarille ja saada raha-asiat kuntoon hetkessä? Olkoonkin, että siinä samassa Katen ihannoima vapaus on menetetty. 

Lopullisen sykäyksen hankkeella antaa ystävien erikoinen syntymäpäivälahja: skotlantilainen aatelisarvo. Katesta tulee Lady Kate. Ja tietysti homma lähtee vähän lapasesta tai pikemminkin silkkihansikkaasta. Ei aikaakaan kun Kate on Euroopassa sukkuloimassa Lady Katena raharikkaiden parissa.

Romanttista kirjallisuutta vähemmän lukeneena en osaa sanoa, onko Avioliitto Jane Austenin tapaan vähän hömppää, hömppää vai täysin hömppää. Mutta ei sen väliä. Kim Izzo on kuitenkin Austeninsa lukenut ja rakkauselokuvansa katsonut. Ylpeys ja Ennakkoluulon Bennet-sisarusten lisäksi kirjassa vilahtaa muitakin Jane Austenin luomia henkilöitä. Izzo sujauttaa kirjaan luontevasti viitteitä elokuvista ja näyttelijöistä. Kumpi onkaan Katen suosikki: Hugh Grant vai Colin Firth? 

Kesäisenä sadepäivänä voi hyvinkin lähteä Katen matkaan. Tästä kirjasta löytyy vesisadekohtaukset ja hevoset vaikkei ihan sadun valkoista hevosta vastaan tulekaan. Onko paras siis rikas rakas? Vai rakas rikas? Tai kenties rakas, rakas?

Tarja