Välillä intohimoinen lukija saa rakastua. Tämän kirjan kohdalla niin tapahtuu kahdesti.
Renee Michel on omien
sanojensa mukaan lyhyt, ruma ja
pyylevä leski ja työskennellyt 27 vuotta ovenvartijana pariisilaisessa talossa.
Hän on vuosien mittaan kehittänyt itselleen juron työpersoonan, millä hän
näyttäytyy talon asukkaille. Siihen kuuluu kaikki kliseet, mitä ajatella
saattaa: Hän laahaa kuuluvasti tohveleitaan ja antaa television pauhata
yhdentekeviä ohjelmiaan. Hän on pidättyväisen kohtelias, mutta harvoin
ystävällinen.
Takahuoneessa hänellä on oma yksityinen maailmansa, missä hän katsoo hyviä elokuvia, kuuntelee klassista musiikkia ja lukee kirjoja sekä kirjoittaa havaintojaan ja ajatuksiaan maailman menosta. Hän pitää erityisesti venäläisistä klassikoista ja on nimennyt kissansakin Leoksi, Tolstoin mukaan.”Olen lukenut historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, sosiologiaa, psykologiaa, pedagogiaa ja psykoanalyysia, koska ne kiinnostavat, mutta kaunokirjallisuus on minulle henki ja elämä.”
Paloma Josse on 12-vuotias rikkaan perheen tytär ja poikkeuksellisen älykäs lapsi. Hän tuntee itsensä vieraaksi maailmassa ja on päättänyt tehdä itsemurhan koska ei halua päätyä samanlaiseen kohtaloon kuin perheensä – tyhjänpäiväiseen porvarillisuuteen, elämään kultakalamaljassa.
Sattuman kautta nämä kaksi eri-ikäistä erakkoa tutustuvat toisiinsa, suojavarustukset katoavat ja he pystyvät näyttäytymään toisilleen omina persooninaan, Paloman sanoin sielunsisarina. Tarkkanäköinen Paloma huomaa Reneen olevan intohimoinen kulttuurinharrastaja ja löytää hänessä ymmärtävän aikuisen. Vähitellen Paloma alkaa muuttaa mieltään omasta kohtalostaan. Paloma sanoo Reneelle: ”tehän annatte minulle toivoa. Siitä että ihminen ei sittenkään ole kohtalonsa vanki.”
Takahuoneessa hänellä on oma yksityinen maailmansa, missä hän katsoo hyviä elokuvia, kuuntelee klassista musiikkia ja lukee kirjoja sekä kirjoittaa havaintojaan ja ajatuksiaan maailman menosta. Hän pitää erityisesti venäläisistä klassikoista ja on nimennyt kissansakin Leoksi, Tolstoin mukaan.”Olen lukenut historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, sosiologiaa, psykologiaa, pedagogiaa ja psykoanalyysia, koska ne kiinnostavat, mutta kaunokirjallisuus on minulle henki ja elämä.”
Paloma Josse on 12-vuotias rikkaan perheen tytär ja poikkeuksellisen älykäs lapsi. Hän tuntee itsensä vieraaksi maailmassa ja on päättänyt tehdä itsemurhan koska ei halua päätyä samanlaiseen kohtaloon kuin perheensä – tyhjänpäiväiseen porvarillisuuteen, elämään kultakalamaljassa.
Sattuman kautta nämä kaksi eri-ikäistä erakkoa tutustuvat toisiinsa, suojavarustukset katoavat ja he pystyvät näyttäytymään toisilleen omina persooninaan, Paloman sanoin sielunsisarina. Tarkkanäköinen Paloma huomaa Reneen olevan intohimoinen kulttuurinharrastaja ja löytää hänessä ymmärtävän aikuisen. Vähitellen Paloma alkaa muuttaa mieltään omasta kohtalostaan. Paloma sanoo Reneelle: ”tehän annatte minulle toivoa. Siitä että ihminen ei sittenkään ole kohtalonsa vanki.”
Sitten taloon muuttaa uusi asukas, japanilainen herra Kakuro
Ozu. Ja asiat talossa alkavat salaperäisesti muuttua.
Päivikki
Päivikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti