Kuka on kuuluisa Haakreenin Maija Kuopiosta?

Kuopion kaupunginteatterin uusi näyttämö sai nimensä Haakreenin Maijalta. Juuri remontoidun teatterin pieni näyttämö on ”Maria” Maija Haggrénin eli Maria Jotunin mukaan. Suuri ”Minna”-näyttämö muistaa Minna Canthia.

Maria Jotunin synnyinvuonna 1880 Minna Canth muutti Jyväskylästä takaisin Kuopioon. He asuivat lähekkäin Etelävuorikadulla, nykyisellä Minna Canthin kadulla. Pikku-Maria lähetettiin usein Minnan kauppaan. Mummonsa tavoin Maria ihaili lapsena Canthia.

Minnan esimerkistä Maria, läkkisepän ja torpantyttären lapsi, ryhtyi ammattikirjailijaksi.  Näin arvelee Jotunin pojanpoika Kari Tarkiainen elämäkerrassa Maria Jotuni: Vain ymmärrys ja hymy.

Kun on tunteet

Nuortenkirjassa Maria ja taikalyhty: Romaani nuoresta Maria Jotunista Leena Laulajainen kuvaa Marian mummoa Maria Sofia Haggrénia. Hän vieraili Minna Canthin salongissa ja luki Canthin ja A. B. Mäkelän toimittamaa lehteä Wapaita Aatteita.

Erik Blomberg ikuisti Marian lapsuudenkodin pihapiireineen elokuvaansa Kun on tunteet, kertoo Helena Riekki Kuopion kaupungin rakennushistoriassa. ”Haakreenin paikka” tunnettiin yhtenä kaupungin monista markkinakortteereista.

Blombergin elokuva perustuu Marian novelleihin kokoelmista Rakkautta, Kun on tunteet, Tyttö ruusutarhassa ja Norsunluinen laulu. Filmissä novellien henkilöt juttelevat keskenään ja puhuvat itsekseen.

Kotona ja junassa kaikui savo

Toinenkin savolaiskirjailija vaikutti Maria Jotuniin. Hän opetteli Juhani Ahon teksteistä maiseman ja luonnon kuvausta romaaniinsa Arkielämää. Se kertoo yhdestä päivästä savolaisella maaseudulla. Aho taas otti oppia Jotunin tiiviistä silmänräpäystaiteesta, ja Arkielämästä tuli esikuva Joel Lehtosen kirjoittamalle Putkinotkolle.

Maria ja Joel olivat käyneet Kuopion suomalaista yhteiskoulua. Savo-Karjalaisessa osakunnassa Helsingissä Joel rakastui Mariaan eikä tämä jäänyt aivan kylmäksi. 

Avioliiton Jotuni kuitenkin solmi Juvalla syntyneen kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen kanssa, joka tuki vaimonsa kirjailijanuraa. Pariskunta puhui kotona Helsingissä savoa. Savoa Maria Jotuni kuunteli Juhani Ahon lailla myös junassa.

Miksi talo huojuu?

Jotunin komediat ovat säilyneet niin tuoreina, että Miehen kylkiluu kuuluu Kuopion esitetyimpiin näytelmiin. Ilkka Kuusisto sävelsi sen oopperaksi. Kultainen vasikka meni Raumalla viime vuonna ja aikanaan kirjasodan sytyttänyt Tohvelisankarin rouva nähdään tänä syksynä Lappeenrannan kaupunginteatterissa.

Marian romaaneista luetaan nykyään eniten Huojuvaa taloa, jonka voi lainata Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastosta myös sähköisenä kirjana eli e-kirjana. Huojuva talo kertoo vaikeasta avioliitosta. Sitä on tulkittu hyvän ja pahan vertauskuvaksi.

Maria Jotunin tuotantoa löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta käännöksinäkin, esimerkiksi Finnish short stories, Antologija finskogo jumora ja Jotunin Prostaja žizn.

Humoristi ristiretkeläisenä

Jotunia pidetään maamme ensimmäisenä humoristisena naiskirjailijana. Hän kuvasi ihmisiä, etenkin naisia ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Erityisesti kiitellään Marian luomia keskusteluja.

Lisää Jotunista ja hänen teoksistaan voi lukea Kuopion kaupunginkirjaston nettisivuilta Tuhannet tunteet: Sydän kompassina. Ne on kirjoittanut Seija Hänninen.

”Kirjailija on – miksikä ei – ristiretkeläinen, joka sydän kompassinaan etsii pyhää maata.” Maria Jotuni

Terhi