Viime vuonna ilmestyneiden luontokirjojen joukosta löysin Eero Murtomäen kirjoittaman kirjan Kaarne : tietolintu. Kirjan kannessa komeilee valkoista taustaa vasten tuttu lintu, kiiltävähöyheninen korppi. Korppi tunnettiin aiemmin nimellä kaarne.
Kaarneesta korpiksi
Kaarne-nimen historia ulottuu tieteellisessä kirjallisuudessa 1860-luvulle. Luonnontieteilijä Aukusti Juhana Mela muutti kuitenkin kaarneen korpiksi 1872 ilmestyneessä kirjassa Fauna Fennica : Suomen eläimistö nuorisolle. Korppi-sanan alkuperä on ruotsin kielessä. Murtomäki haluaisi palauttaa nimen takaisin kaarneeksi, sillä se kuvaa hänen mielestään paremmin linnun ikiaikaista, alkuperäistä olemusta. Suomalaisten kadonnut suhde kaarneeseen surettaa kirjailijaa. Lohtua tuo valtameren toisella puolella asuvien kansojen yhäkin elinvoimaiset myytit ja legendat: Kanadassa veistetään vieläkin kaarnenaamioita ja käytetään kaarnetta veistosten aiheena.
Kaarneesta kaveri
Löytämäni kirja ei ole 70-vuotiaan luontokuvaaja ja kirjailija Murtomäen ainoa korpista kirjoittama teos. Sitä edelsivät vuonna 1978 Musta lintu sekä kuusi vuotta myöhemmin ilmestynyt Mahtilintu. Kirjaa selaillessa ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi variksen sukuinen lintu, Corvus corax, kiehtoo kirjailijaa. Murtomäki kertoo eloisasti pitkään kestäneestä suhteestaan kaarneeseen. Mukaan mahtuu pari nuoruusvuosien ”syntiäkin”: ammutun linnun anastaminen ja korpinpoikasen vieminen pesästä. Ja lukuisat tuoksuvat tuokiot kaarneen ruokakaapilla – kaatopaikalla – lintua seuratessa ja kuvatessa. Lintuharrastus on kuljettanut Murtomäkeä Pohjanmaan metsistä Lapin erämaihin.Kiehtova siivekäs
Suomalaisen kansanperinteen korppitulkinnat saavat kirjassa oman lukunsa. Kaarne on kuulunut suomalaisessa mytologiassa ennelintuihin. Sen täysmusta väritys ja suuri koko on herättänyt pelonsekaisia tunteita, ja sitä on pidetty kuoleman ja murheen lintuna. Näiden uskomusten takaa Murtomäki löytää kaarneesta paljon positiivista – kuten linnun sosiaalisuuden ja leikkisyyden. Viisaskin korppi on, ovathan sen aivot suurimpia lintujen joukosta. Hyljeksitystä linnusta kehkeytyy kirjan sivuilla kiehtova siivekäs.Kaunis kuvakirja
Kaarne on mainio luontokirja. Sen sisältävät loistokkaat valokuvat tekevät siitä myös mukavan selailtavan. Kirjasta henkii Murtomäen kunnioittava ja nöyrä suhde luontoon. Viime vuonna Suomen luonnonsuojeluliitto palkitsi hänet Ympäristöpalkinnolla pyyteettömästä luonnon puolustamisesta kuvan, sanan ja toiminnan avulla. Aiemmin vuonna 1981 Murtomäki on palkittu Valtion taidepalkinnolla.Toivottavasti kirjan lukijat löytävät korpista uuden lintuystävän. Ainakin minä vietin kirjan seurassa monta mukavaa hetkeä. Kro kro!
Aira
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti