maanantai 28. joulukuuta 2015

Koska vuosi alkaa?

Riimusauva kuvaa vuoden kierron

Ennen paperisia ja sähköisiä kalentereja pohjoismaalaiset laskivat aikaa kalenterisauvoilla. Niistä kertoo Heikki Ojan kirja Riimut : Viestejä viikingeiltä. Riimusauvat kehitettiin Skandinavian eteläosissa 1000-luvun alussa ja niitä käytettiin 1800-luvulle saakka.  Ne ovat puisia keppejä, joiden kylkeen kaiverrettiin riimumerkeillä kalenteri.

Eri puolilla Suomea valmistettiin erilaisia sauvoja. Ortodoksien sauvoissa päivää ei merkitty riimulla vaan lovella.

Vanhoissa riimusauvoissa vuosi on joskus alkanut Nikolauksen päivästä eli nykyisestä itsenäisyyspäivästä 6.12. Sen kohdalle on vuoltu sauvaan pyörä tai häntäänsä pureva käärme. Ne symboloivat ajan jatkuvuutta.

Jos vuosi on alkanut 1.1., sen kohdalta riimusauvasta löytyy ympyrä, pyörä tai risti, joskus juomasarvi. Veitsen kuva 1.1. merkitsee Jeesuksen ympärileikkausta.
 
Vuoden kylmin päivä

Tammikuulle osuu 6.1. loppiainen, jota on sanottu myös kolmen kuninkaan päiväksi. Keskiajalta lähtien läntinen kristillinen kirkko on viettänyt silloin itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivää. Niinpä riimusauvassa loppiaista kuvaa vaikkapa kolme kruunua. Myös puu tai tähti, jota tietäjät seurasivat, ovat tavallisia, samoin joulunajan juomasarvi. Alun perin joulua juhlittiin Uuden Knuutin päivään 13.1. asti.

Luonnon kierrossa suomalaisille on ollut tärkeämpää lämpötila kuin valaistus. Niinpä talven huippuna on pidetty tammikuun 13. tai 14. päivää. Nykyistenkin tilastojen mukaan vuoden kylmin aika sattuu keskimäärin tähän kohtaan. Riimusauvassa keskitalvea merkitsee talonharjan tapainen kuvio.

Tammikuu oli puunteon aikaa, joten 20.1. kohdalla on monessa riimusauvassa kirveen kuva. 25.1. on usein merkitty kalalla talvikalastuksen vuoksi tai jousipyssyllä, talvisen metsästyskauden symbolilla. 

Naisten ajanlasku

Katolisuuden myötä suomalaiset hahmottivat vuoden kiertoa myös pyhimysten avulla. Uuno Sirelius on julkaissut kirjassaan Suomen kansanomaista kulttuuria 2 pyhimyskalenterin. Tässä ”naisten ajanlaskuksi” kutsutussa värssyssä pyhäpäivien välimatkat kerrotaan viikkoina. Se alkaa näin:

Tuomaasta kuusi Kynttilään,
Kynttilästä kolme Mattiin,
Matista neljä Maariaan.

Terhi

Lähteet:
Internetissä Wikipedia: Loppiainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti