torstai 20. syyskuuta 2012

Saako paha varmasti palkkansa?


On kaksi veljestä, Jacob ja Will. Heidän isänsä katoaa jäljettömiin ja äiti kuolee suruun. Jacob saa selville isän salaisuuden: tämän työhuoneessa on peili, jonka kautta pääsee toiseen todellisuuteen. Sitä mukaa kun veljekset aikuistuvat, Jacob alkaa viettää yhä pitempiä aikoja peilin takana. Will elää arkimaailmassa eikä tiedä veljensä puuhista mitään. Recklessin veljeksillä on samat etunimet kuin kuuluisan satukokoelman kerääjillä Jacob ja Wilhelm Grimmilla, ja he sukeltavat painajaismaiseen satumaailmaan Cornelia Funken kirjassa Reckless : kiveen kadonnut.

Peilin takana aukenee Grimmin satujen maailma, josta disneymainen söpöys on kaukana. Kansansatujen loput ovat ehkä onnellisia päähenkilöiden kannalta, mutta mitä tapahtuu muille? Minkälaista on elää maailmassa, missä mikään ei ole sitä miltä se näyttää, ja kaikki on mahdollista, kunhan pystyy raivaamaan tieltä pahantahtoiset taiat ja hirviöt?


Veljensä vartijat

Jacobille peilintakainen maailma sopii hyvin. Hän on yksinäinen susi, joka sopeutuu satumaailman oloihin ja oppii taistelemaan omaan laskuunsa. Hänet tunnetaan ja häntä arvostetaan.

Sitten Will yllättäen löytää tien veljensä pakopaikkaan ja joutuu heti vakavaan vaaraan. Hän saa vamman, joka aiheuttaa muodonmuutoksen ihmisestä kiviseksi goyl-olennoksi. Goylit asuvat satumaailmassa maan alla ja taistelevat maan pinnalla asuvia ihmisiä vastaan, ja käyvät koko ajan voimakkaammiksi. Goylien ja ihmisten lisäksi satumaailmassa on otettava huomioon haltiat, joilla on huomattava kyky vaikuttaa kaikkien asukkaiden kohtaloihin. Ja tietenkin mukana häärää suuri määrä muitakin taruolentoja kääpiöistä yksisarvisiin.

Jacob haluaa pelastaa veljensä kivettymiseltä, mutta aikaa on vähän eikä keinoistakaan ole varmuutta. Jacob yrittää saada käsiinsä haltiattarista pahantahtoisimman ja voimallisimman, jonka takia prinsessa Ruusunenkin sai aikoinaan kärsiä. Haltiatar ehkä tuntee vastamyrkyn kivettymiseen.

Alkaa vaarallinen matka halki julman ja arvaamattoman maailman, jossa edes Jacobin taito ja kokemus eivät välttämättä riitä ennakoimaan kaikkien vihollisten voimaa.

Grimmit riepoteltavina

Minkähän takia kielitieteilijä- ja kirjastonhoitajaveljekset Jacob ja Wilhelm Grimm on viime aikoina haluttu lykätä henkilöiksi keräämiensä kansansatujen maailmaan? Se on vähän sama asia kuin jos joku kirjoittaisi Kalevalasta version, jossa Väinämöisen ja Lemminkäisen lisäksi hääräilisi Elias Lönnrot. 

Funken tarinassa yhteys jää vihjauksen varaan, ja vihaa ja kiukkua merkitsevä nimi Grimm on vaihdettu holtitonta ja vastuutonta merkitseväksi englanninkieliseksi Reckless-nimeksi. Jotakin kirjailija epäilemättä on halunnut nimivalinnalla sanoa.

Muutama vuosi sitten ilmestyi Terry Gilliamin ohjaama elokuva Grimmin veljekset, jonka idea on vähän samanlainen kuin tämän Funken kirjan. Mikään ei kuitenkaan tunnu tukevan käsitystä Jacob ja Wilhelm Grimmistä syöjättärien seurassa rämeltävinä raikulipoikina, pikemminkin he olivat rutikuivia tiedemiehiä rapisevine papereineen ja sulkakynineen, mutta ainahan saa kuvitella. Fantasiagenressä se on tietysti suorastaan suotavaakin.

Tyyliongelmiako?

Cornelia Funken tyylistä joko pitää tai ei pidä.  Se pysyttelee johdonmukaisesti hyvän maun tuolla puolen.

Suomentajan ongelmana on ollut Funken runsas persoonapronominien käyttö. Suomen hän-pronominilla viitataan molempiin sukupuoliin, joten saksan feminiini- ja maskuliinipronominien kääntäminen pelkästään sillä aiheuttaa ikäviä sekaannuksia. Suomentaja Marja Kyrö on ratkaissut ongelman käyttämällä pronominin sijasta sanoja tyttö ja poika. Asia tulee selväksi, mutta syntyy kaksi uutta ongelmaa. Ensinnäkään kukaan suomalainen kirjailija ei kirjoittaisi niin, vaan käyttäisi tarvittaessa henkilöiden nimiä. Toiseksi kirjan henkilöt eivät oikeastaan ole enää tyttöjä ja poikia, vaan pikemminkin nuoria naisia ja miehiä. 

Ehkä kirjan kohderyhmä on ohjannut sanavalintoja.  Reckless: kiveen kadonnut on nuorten fantasiaa.  Tarinan omalaatuinen satumaailma ja raadolliset rakkaussuhteet vetoavat kyllä aikuiseenkin lukijaan, mikäli kielikorva kestää funkismit. Tarinan toinen osa julkaistaan Saksassa tänä syksynä, suomennos aikanaan.

Maileena

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti